Toukokuusta enää tovi

Jotenkin se tää blogin päivitys vain jäi ja jäi ja jäi, mutta nyt...oikein pitää itsekin miettiä, että mitäs tässä välissä onkaan tapahtunut, ihan ei nimittäin loppu häämöttänyt tuolloin helmikuussa :). Just ennen jäiden lähtöä ruopattiin rantaa ja meidän onneksi pääsimme kuin pääsimmekin tuomaan väylän, tällä haavaa vielä tosi kapean, ihan rantaan asti. Suuri ennakkohuolihan meillä oli siitä, että pitivätkö karttakuvat paikkansa ja olisiko ranta ollut täynnä kiviä ja kalliota, jolloin väylän tekeminen olisi ollut tosi haastellista ja vaatinut jo ihan oikean luvankin yms. Kiviä kyllä löytyi, mutta ei ihan kartan osoittamasta kohdasta ja kapeahko väylä saatiiin kuin saatiinkin kaivettua. Moska joka vedenpohjasta nousi kuivattelee nyt itseään komiasti maalla; eikä se enää haisekaan ruumiilta kuin silloin ruoppauspäivänä :). Kaiken kaikkiaan, ihan mahtava juttu! Matalaahan tuossa meidän rannassa on, siitä ei pääse mihinkään - joutsenetkin asustelevat poukamassa varmaan juuri siitä syystä. Mutta hyvä siitä tulee. J hyppeli jossain välissä itsekseen ja kaverien kanssa ahkeroimassa keittiön kimpussa. Siinäkin oli yllättävän paljon työtä, mutta nyt uupuu vain jääkaapin pullauttaminen kaappiin sisään. Siihen hommaan olisi hyvä olla joku muu toisena kätenä kuin minä Heikkopeikko. Mutta keittiötä on jo käytetty ja ennenkaikkea, se on tosi kaunis mun mielestä. Pääsiäisenä tehtiin noitien maalausretki ja yövyttiinkin pikku-P:n kanssa muutamat yöt kuunnellen ilmalämpöpumpun epäsäännöllistä tikitystä. Mutta nyt voin sanoa jo siihen tottuneeni. Pääsiäisenä saarella satoi vielä hetken luntakin ja oli, sanoisinko hieman, viileähkö sää. Mutta ei se meitä haitannut - kivaa oli ja sisämaalaus tuli toden teolla aloitettua. En vaan muistanutkaan, että hirren maalaus ei sinällään ole mitenkään erityisen nopeaa ja on siis vielä yhä kesken. Lähinnä tuvan seiniä on nyt maalattu ja vielä olisi siis makuuhuoneet mm. ja katot ja lattiat ja noooooooh, eipäs ahdistuta enempää. J on myös kunnostautunut laatoittamalla saunan lattian ja asentamalla kiukaan paikoilleen. Sauna saa myös ylleen tumman Sauni-supin, jotta se ei näyttäisi mun silmissä niin uudelta. Kaikki nää hommat on kivoja, mutta tällä etäisyydellä työtahti ei pysty olemaan huima, matkoihin menee niin paljon aikaa, vaikka lossailu oikeasti onkin tosi rentouttavaa. Mutta mitä vielä uupuu; tässä jonkinlaista listaa: saunapallon upotus ja putkitus kera maamassan tuominen, portaiden rakentaminen pohjois-, etelä- ja länsipuolelle, kaatojen kaivaminen talon alle, maalaukset sisällä ja ulkona, saunan viimeistely, pistorasoiden asennukset ulos ja siälle, rannan viimeistely joskus tulevana tuohi vuonna ja paljon pikkusälää. Mutta kuvat puhukoot taas puolestaan! Tätä projektia en kadu - voin lämpimästi suositella kaikille! Oon vihdoinkin löytänyt sielunmaisemani...

Loppu häämöttää

Ei nyt sen dramaattisempaa, kuin että mökin asumiskuntoon saattaminen lähenee kovaa kyytiä. Sisätyöt ovat edenneet siten, että katto on lähes paneloitu, lattialaudat ja väliseinät asennettu. Meillehän tulee myös muurattua seinää sekä saunatuvan että saunan väliseinäksi ja mökin puolella takan taakse ja samalla yhden makuuhuoneen väliseinäksi pieni pätkä. Koska mä urhoollisesti vertauskuvallisesti laatoitin kylppärin saniteettitiloja juuri silloin kuin J lähti aloittelemaan keittiökaappien kokoamista, sai J itselleen roimasti omaa aikaa. Jotenkin en nähnyt itseäni nukkumassa enää toista iltaa lattialla, jos nyt se yksi oli jo vietetty kylppärin mattoon kääriytyneenä ja seuraavaa oksukertaa odottaen. Ulkona jonkinlaista porrastusta pitäisi suunnitella ja toteuttaa terassin yhdistämiseksi kallioon, muutoin ei raksavalvonta tykkää. Tai siis voisihan sinne kaiteetkin laittaa, mutta kun en hirveästi sellaista karsinaa nyt haluaisi. Sitten salaojitus puumajamme alla/sivulla pitäisi rakentaa vedenkertymistä estämään. Ja sitten se rannan ruoppauksen suunnittelun aloitus. Meillähän ei tosiaan tonttia hankkiessamme ollut karttapaketti tms. käytössämme ja vaaleanpunaisten lasien läpi ranta näytti muokkauskelopoiselta tai vaan jotenkin ihanalta... Minä joka olen virkani puolesta aika tarkka, niin otin sitten minäkin rennommin ja niin jäi yhtään katsastamatta, että rannassa on vedenalaista kalliota havaittavissa ihan jo karttakuvienkin perusteella. No, toivottavasti siihen jonkinlainen väylä löytyy, peukut pystyyn. Ei tarvitse ainakaan miettiä että mihin sen ruopatun rannan haluaisi va

an lähinnä että mihin sen nyt vain ja ainoastaan saisi....mutta asioilla on tapana järjestyä eikös juu.

Älyllä vai voimalla

Kävimme joululomalla J:n kanssa taas kaksisteen saaristossa. "Mä tuun kun se on valmis" ja "niin mäkin" jäivät nukkumaan meidän startatessa. Ilma oli taas hieno: aurinko paistoi ja ilma oli raikas. Tontille saavuttuamme ensimmäiseksi jobiksi muodostui 100 kg kamiinan ähkiminen mökin sisälle. Homman teki hieman haasteelliseksi se, että mulla on käsivarsissa vain 200g papua kummassakin kädessä (punnittu on...) ja portaina toimii tällä hetkellä lankutettu vanerin pätkä melko jyrkässä kulmassa. No, J ehtisi sanoa sen tähän(kin) tarvittais nyt kaks vahvaa miestä ärsyttävällä äänensävyllä ennenkuin löimme viisaat päämme yhteen ja saimme kuin saimmekin ähellettyä kamiinan ylös terassille ja mökin sisälle :) Ihan pari(tuista) kertaa huomauttelin jälkikäteen että äly saattaa voittaa voiman, jos oikein koittaa.... Sisällä oli viikko sitten asennetun ilmalämpöpumpun puhaltaessa mukavan lämmintä ja päätimme ryhtyä maalaushommiin. Maalasimme n. puolet oh-k tilan seinistä, jotta pääsisimme kätevästi asentamaan keittiön, kun sen aika tulee. Raksamiehet palaaavat pienen tauon jälkeen tekemään loput hommat tammikuussa. Se, mikä unohtui, oli se mökin alle kertyneen veden pumppaaminen pois - mutta se jää ensi kertaan, jollei sitten luvattu pakkasukko ehdi meidän edelle. Tänään siivoilin liinavaatekaappia sillä ajatuksella, että puolet pussilakanoista ja lakanoista saa lähteä mökille, koska niitä on meillä niin paljon, mutta en olisi uskonut, että niitä on niin paljon eli 26 kpl pussilakanoita....se on vähän helvatan paljon neljälle hengelle ja yhdelle pupulle...

Hämärähommia ja vähän valoisankin

Juu, yksi tavarankuskauskeikka tuli heitettyä hirveällä kiireellä, kun vuokrapaku oli alla. No toki sitten myöhästyimme lautasta kuitenkin ja palasimme takaisin hieman pimeälle raksalle...meri tietysti valaisee enemmänä kuin tiheä metsä ja siihen hämäräänkin alkoi tottua paitsi ajaessa. Melko usein losseja ihan meidän saarelle astikin kulkee, mutta osuimme just sopivaan muutaman tunnin väliin näin sesongin ulkopuolella. No, tavaraoita saatiin paikalle ja eristeitä ihasteltua ja se oli oikeastaan siinä. Viime viikolla käytiin valoisampaan aikaan toteamassa että hyvältä näyttää ja ollaan kuitenkin jo aika loppusuoralla, vaikkei meillä tiukkoja deadlineja ollutkaan. Olohuoneeseen asennettiin ilmalämpöpumppu ja se kävi asentajan toimesta tosi vikkelästi. Tuntui melkein hassulta että sisällä mökissä ei tarvinnut palella. Siitä sikisikiin ajatus että jos päämökin kerran saisi jo halutessaan melko lämpimäksikin jos ja kun kelit jatkuisivat ei-talvisina, voisimme ehkä palata maalailemaan seiniä joululomalla keittiön asennusta silmällä pitäen. Kuskasimme samalla nimittäin reissulla keittiön, siis osissa, tulevan keittiön paikalle. Hieman rajoitteita meikäläisellä aina kanniskella tarvikkeita näillä rimpulakäsillä ja tenniskyynärpäällä, mutta onneksi pumpun asentaja sattui olemaan paikalla jääkaapin kanssa autellen :). Yksi kpl kamiinoja seisoo ulkona pressun alla, kun ei meikäläisen voimat edelliselläkään kerralla ihan loppuun asti riittäneet. Tässähän voi antaa itselleen luvan miettiä jo sisustustakin - mielikin on ehtinyt matkan varrella muuttua jo moneen kertaan ja nyt sisäseinien rakentamisen jälkeen on taas uuden arvioinnin paikka sen suhteen, että mitä kalusteita oikeasti mahtuu ja minne ;)

Pientä mutkaa mökkitiellä

Lumi tuli useiksi viikoiksi ja menikin jo - sen tulo saaristoon asti oli pienoinen yllätys. Toki talvikeleillä voi rakentaa, mutta kulku meidän tontille vaikeutuu melkoisesti. Siitäpä johtuen ihan hirveästi mökkiraksalla ei ole tapahtunut viimeiseen kuukauteen, nyt tosin välikatto on villoitettu puhaltamalla. Tosin nyt kun runkotarkastus on pidetty siitä jäi tiettyjä korjaustoimenpiteitä tehtäväksi, joten oli toki siinä mielessä hyvä ettei välikatto ollut nakuteltu umpeen. Nyt sitten toki ottaa vähän aikaa, että saamme runkourakoitsijan tekemään nämä korjaustoimenpiteet. Pääasia on toki, että kun rakennetaan niin tehdään sitten kaikki tarvittavat - saariston tuulissa kun vielä kaiken lisäksi ollaan. Tässä välissä ollaan ehditty onneksi shoppailla kiuas saunaan, kamiina olohuoneeseen, piiput molempiin sekä ilmalämpöpumppu asennuksineen. Suunnitteilla kuskausreissu x 2 saaristoon, kunhan tavarat ovat ensin meille tulleet. Ei olla ihan kaikkea uskallettu ottaa rahtina suoraan saaristoon, kun ei se sitten käytännössä ole aina luonnistunut. Vieläkin muistelen kaiholla sitä rekkakuskia, joka mökkipaketin sai hienosti ja vielä hyväntuulisesti tontille tuotua.... Mutta elämä on, eikä pienistä vastoinkäymisistä vaan voi tai kannata hermostua - meillähän ei toisaalta ollut itsellekään asetettu sen kummempaa deadlinea mökin valmistumiselle ja hyvä niin, ei se mitään olisi muuttanut :) Sisustus alkaa vihdoinkin täsmentyä - vaalea puunväri, valkoinen ja pellava, muodostavat päävärityksen. Ainoa hauskuushan on se hyvin nireä ja kireä budjetti ja muutamat huonekalut, mitkä saavat mökille kelvata jotenkin tuunattuina tai huputettuina. Ehdotin nuorimmalle, että jos kelit ovat jouluna ne perinteiset eikä niinkään niin talviset, olisimme voineet viettää joulun saaristossa, mutta hän hyvin nopeasti paukautti takaisin, ettei se käy laatuun, kun niin monta kertaa on eri suuntiin korostettu että kyseessä on kesämökki ;)

Hui kun huimaa

Viikko sitten käytiin J:n kanssa katselemassa maisemia todetaksemme että edistystä oli todellakin tapahtunut...runko on pystyssä, katto hyvässä vauhdissa ja ikkunat tulossa siis. Ainoa toistuva haaste tässä kohtaa tuntuu olevan jakeluauton pääsy mökkitontille, tuppaa tavarat jäämään hyvin hyvin hyvin kauas.... Mökki on nyt homesuojalla ruiskittu ja kuivissa sisätiloissa J:n kanssa pohdittu hirren sopivaa käsittelyä ulkoa ja sisältä - vaikka se taitaa sääolosuhteista johtuen jäädä ensi keväälle kuitenkin. Siitä(kin)on todella montaa mielipidettä. Saas nähdä sataako ensi viikolla, olis kiva että ei, mutta kai sielläkin joskus sataa ;) Kuvat kertokoot taas enemmän....

Anna mun ajaa tää mökkitie....

Aina sitä saaristoon aamuvarhaisella lähtiessä miettii, että me ollaan ihan hulluja, mutta paikanpäällä ajatukset muuttuvat ja rauhoittuvat. Perustukset ovat odotelleet lähes tulkoon valmiina jo hyvän aikaa ja viime viikolla saapui hirsipaketti tai paremminkin järkky kasa paketteja. Aika kamalasti jännitettiin, että pääseekö kuski perille viimeisen muutaman kilometrin osuuden, joka vähän haastavampi. Ensin näytti vähän huonolta, mutta onneksi oli taitava ja kärsivällinen kuski, joka vain totesi tien "opettaneen" häntäkin....Loppu hyvin kaikki hyvin - vaikka tuulikin alkoi olla melkoinen iltaa kohden. Kuskin käydessä loudaamassa uusia kuormia me lämmiteltiin J:n kanssa varastohuussissa ;). Nyt sitten vaan toivotaan, että olemme vastaanottaneet todellakin kaiken tarpeellisen ja että 1. vaiheen asennusporukka aloittelee hommiaan kohta puolin :). Kuvat kertokoot tällä kertaa enemmän kuin sanat. Kaunis ja erittäin edukas kimppu mahtavasta kaupasta Paraisilla, jossa on aina ihan pakko reissuilla poiketa.