Toukokuusta enää tovi

Jotenkin se tää blogin päivitys vain jäi ja jäi ja jäi, mutta nyt...oikein pitää itsekin miettiä, että mitäs tässä välissä onkaan tapahtunut, ihan ei nimittäin loppu häämöttänyt tuolloin helmikuussa :). Just ennen jäiden lähtöä ruopattiin rantaa ja meidän onneksi pääsimme kuin pääsimmekin tuomaan väylän, tällä haavaa vielä tosi kapean, ihan rantaan asti. Suuri ennakkohuolihan meillä oli siitä, että pitivätkö karttakuvat paikkansa ja olisiko ranta ollut täynnä kiviä ja kalliota, jolloin väylän tekeminen olisi ollut tosi haastellista ja vaatinut jo ihan oikean luvankin yms. Kiviä kyllä löytyi, mutta ei ihan kartan osoittamasta kohdasta ja kapeahko väylä saatiiin kuin saatiinkin kaivettua. Moska joka vedenpohjasta nousi kuivattelee nyt itseään komiasti maalla; eikä se enää haisekaan ruumiilta kuin silloin ruoppauspäivänä :). Kaiken kaikkiaan, ihan mahtava juttu! Matalaahan tuossa meidän rannassa on, siitä ei pääse mihinkään - joutsenetkin asustelevat poukamassa varmaan juuri siitä syystä. Mutta hyvä siitä tulee. J hyppeli jossain välissä itsekseen ja kaverien kanssa ahkeroimassa keittiön kimpussa. Siinäkin oli yllättävän paljon työtä, mutta nyt uupuu vain jääkaapin pullauttaminen kaappiin sisään. Siihen hommaan olisi hyvä olla joku muu toisena kätenä kuin minä Heikkopeikko. Mutta keittiötä on jo käytetty ja ennenkaikkea, se on tosi kaunis mun mielestä. Pääsiäisenä tehtiin noitien maalausretki ja yövyttiinkin pikku-P:n kanssa muutamat yöt kuunnellen ilmalämpöpumpun epäsäännöllistä tikitystä. Mutta nyt voin sanoa jo siihen tottuneeni. Pääsiäisenä saarella satoi vielä hetken luntakin ja oli, sanoisinko hieman, viileähkö sää. Mutta ei se meitä haitannut - kivaa oli ja sisämaalaus tuli toden teolla aloitettua. En vaan muistanutkaan, että hirren maalaus ei sinällään ole mitenkään erityisen nopeaa ja on siis vielä yhä kesken. Lähinnä tuvan seiniä on nyt maalattu ja vielä olisi siis makuuhuoneet mm. ja katot ja lattiat ja noooooooh, eipäs ahdistuta enempää. J on myös kunnostautunut laatoittamalla saunan lattian ja asentamalla kiukaan paikoilleen. Sauna saa myös ylleen tumman Sauni-supin, jotta se ei näyttäisi mun silmissä niin uudelta. Kaikki nää hommat on kivoja, mutta tällä etäisyydellä työtahti ei pysty olemaan huima, matkoihin menee niin paljon aikaa, vaikka lossailu oikeasti onkin tosi rentouttavaa. Mutta mitä vielä uupuu; tässä jonkinlaista listaa: saunapallon upotus ja putkitus kera maamassan tuominen, portaiden rakentaminen pohjois-, etelä- ja länsipuolelle, kaatojen kaivaminen talon alle, maalaukset sisällä ja ulkona, saunan viimeistely, pistorasoiden asennukset ulos ja siälle, rannan viimeistely joskus tulevana tuohi vuonna ja paljon pikkusälää. Mutta kuvat puhukoot taas puolestaan! Tätä projektia en kadu - voin lämpimästi suositella kaikille! Oon vihdoinkin löytänyt sielunmaisemani...