torstai 28. tammikuuta 2010

Torstai toivoa täynnä




Näin torstai-iltana ajatukset alkavat väkisinkin suuntautua jo viikonloppuun ja hyvä niin. Yksien huimala-synttärien välissä olisi huomenna tarkoitus piipahtaa khh-kalusteita hinnoittelemassa ja voi olla että suunnittelu siltä osin lipsahtaa myös lauantain puolelle. Lauantaina on myös luvassa pikku-P:n kanssa kauan odotettu Disney on ice -esitys, aikas hauskaa. Vaikka P:llä älyttömän hyvin yleensä leikkaakin, niin nyt se on jo monena iltana jutellut, että muut siellä show'ssa esiintyvät Disney-hahmot eivät ole niinkuin oikeita, vaan niissä on ihminen sisällä...mutta Minni ja Mikki on kyllä ihan oikeita...mitäs siihen sanot kuin että toki toki. Tai taisin vastata, että katsotaan sitten paikan päällä...en tiedä, mistä tuo ajatus on peräisin, mutta aika liikuttavaa silti.

Noin muutoin viikonlopulta toivon, että virkeä-J saa läiskittyä mahd. paljon laattaa lattiaan kellarin khh:een. Ja nopeasti tuo näyttää sujuvan, mutta kun viikot vilistävät sitä mallia, että ei näihin hommiin arki-iltoina ole aikaa, viikonlopulle ne aina jäävät. Ja pakko myöntää, että musta ei kyllä olisi tuohon laatoitushommaan. Se on niin älyttömän sotkevaakin. Meillä oli kuluneella viikolla käymässä väkisin itsensä sisätiloihin tunkenut turvapalvelumyyjä ja senkin "kiinteät" hinnat soljuivat alaspäin aika paljon, kun J ryömi kellarista kakkaiset vaatteet päällä, hiukset harmaina ; ) Sitten se otti vanhan sanomalehden ja asetteli sen keittiöntuolille suojaksi ja istahti siihen...olisi ollut kiva lukea sen esittelijän ajatuksia juuri silloin.

tiistai 19. tammikuuta 2010

Marttyyrimekko

Tunnustan, että podin varsinkin viime viikolla 24/7-marttyyrikautta...mitään järkeähän siinä ei ole, kun kukaan ei oikeasti ymmärrä näillä marttyyritempauksilla annettuja vihjeitä, ei niin kukaan, eli sinänsä tuo touhuilu on täysin turhaa. Mutta mutta tulipas siinä marttyyriuspuuskassa ostettua yksi kiva trikookokomekko ja huivi, johon ei olisi ollut varaa, joka oli liian kallis muutoinkin, mutta ah niin kiva ja sopiva lohtua tuomaan. Kyllä se paha karma sillä mekolla lähti, kyllä näin on. Onneksi meillä on perheessä nyt toinenkin oikutteleva nainen, nimittäin se T:n pupu. Se näyttää takapuoltaan, jos sen mielestä sitä kohdellaan kaltoin. Nainen kuin nainen aina samanlainen...paitsi että pikku-P ei tuollaisia taipumuksia vielä omaa, se on aikas helppo luonne.

Mutta miksi olen jo taas vähän paremmalla tuulella: J sai vihdoin ja vihdoin ja vihdoin pikku jäkätyksen jälkeen aloitettua khh:n laatoituksen. Oikeastaan kyllä vasta tuli vesieristeet lätkittyä tarpeellisille kohdille lattiaan ja sitä myöden huone tyhjennetyksi, mutta kuitenkin, tästä on hyvä jatkaa. Nyt olen viimein saanut kalusteetkin sinne ainakin omassa päässä valittua, taidan keittiön tavoin päätyä Kvikin Mano-kalusteisiin, tosin harmaisiin tällä kertaa. Hieman täytyy vesipisteiden kanssa vielä ajatusjuoksua käydä, mutta suunnitelmat ovat siis hyvällä mallilla siltä osin. Kuvia en pysty työmaasta laittamaan, kun joku on hävittänyt kameran laturijohdon, toivottavasti löytyy piakkoin.

Vanha vasenkätinen neulojakin (=minä) on päässyt vauhtiin jollain helppoheikki-ohjeilla, jotka olivat uusimmassa Suuressa Käsityölehdessä. P:n pipo on jo valmis, T:n tekeillä ja J:n vielä kerällä. Mielettömän kiva paksu lanka ja mitä onnistumisen riemua, kun työ etenee nopeasti ja pipoista tulee tosi onnistuneet. Siis mun neulomistaidothan rajoittuvat vain näihin helppoheikki-ohjeisiin, muuhun en kykene kerta kaikkiaan, vai liekö tässä vanhemmiten sitten kärsivällisyys jotenkin lisääntynyt...

sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Bikinit tilattuna


Ulkona on tosi kaunista, mutta niin kylmää. Tilasin nettikaupasta itselleni vähän tyynynpäällisiä ja tilauksen täytteeksi bikinit...no kun päätin, että tilaan vain jotain, mikä oikeasti miellyttää ja mitä tarvitsen, joten vastaushan oli ihan (?) selvä, bikinit vaan listalle. Onpahan ainakin kevyt postipaketti tulossa...

Tää vuosi on jotenkin lähtenyt niin tahmeasti käyntiin, että. Jokainen pienikin vastoinkäyminen aiheuttaa päänsärkyä ja ahdistusta, onneksi tuli sentään hankittua T:lle sen pupu. En olisi kyllä muistanut, kuinka paljon iloa eläin voikaan tuoda! Pupullekin on kuulemma tulossa murkkuikä 3-4 kk iässä muistaakseni, mulle kyllä taitaisi riittää tämä yksi esimurkkulainen meidän talossa, jonka kanssa taistellessa menee oikeasti hermot riekaleiksi.

Viikonlopusta toipumiseksi on oikeasti ruokkiksella pistäydyttävä Stockan taidenäyttelyssä...

perjantai 1. tammikuuta 2010

Jäniksen vuosi

Tänään meillä riehui pupu feng shui eli miten seiftaat kotisi pikku-pupua varten sievästi pahvilla ja nippusiteellä...no ei tullut feng shui eikä muutenkaan sisutus totisesti tästä tämän päin muutoksista ainakaan kohentunut, kun pupu muutti keskikerrokseen, eli sinne missä me muutkin aikaamme eniten vietämme. No pupu on söpö ja tähän pahvisisustukseen on nyt sopeuduttuva ainakin väliaikaisratkaisuna.

Uudenvuodenaatto tuli vastaanotettua hyvinkin rauhallisesti, kotiin tultiin kylästä jo pitkälti ennen puolta yötä, juomiset jäivät hyvin minimiin, eikä J:täkään tarvinnut kotimatkan ajaksi kiinnittää partyhai-pulkalla auton peräkoukkuun ; ) Eniten tässä uudessa vuodessa oikeastaan nautin tästä extravapaasta perjantaipäivästä, kun raksin muut lomapäivät aivan minimiin joulun aikana. Uuden vuoden lupauksena olen ajatellut jotain seuraavaa, vielä vähän muotoutumatonta slogania kuin: nalkuta vähemmän - joggaa enemmän...toi kuulostaa ainakin tossa muodossa vielä vähän köpöltä, pitäisiköhän toi nalkutuksen lopetuslupaus jättää pois, heh. Ehkäpä jätään sen siihen kuitenkin, se verran alkoi hermoja kiristää tuo portaikon vuoraaminen pahvilla tänään. L. Tähkällä olisi (keikalla näkyneen six-packinsa lisäksi) tarjota paljon hienompia sloganeita esim. jotenkin näin "mitä sinä tahdot, sen sinä saat, jos oot valmis laittamahan sen etehen aivan kaeken..." Tuo biisi & sen ajatus kuulostaa aivan törkeen hyvältä & lohduttavalta joka kuulemiskerta(niinkun koko levykin). Jotta otamma siitä ajatuksesta kiinni 2010...