Kuumuutta kerrakseen

Jos joku kysyis multa, niin nyt alkaa tää helleraja tulla meikäläisellä vastaan, että nyt voisi jo kiitos vähän hellittää ; ) Juuri vetäisin litran kirsikoita ja Novelle Plussaa välipalaksi, muttei olotila siitä oikein mitenkään petraantunut. Yritän nyt olla ostamatta nameja, ja tyytyä kesän parempiin marja-antimiin. Hyviltä maistuivat kyllä kirsikatkin.

Huomenillalla alkava loma puskee väkisinkin päälle ja hyvä niin. Heti loman alkajaisiksi jäänkin jäniksen yh-äidiksi, mikä sopii vallan mainiosti. Vähän ilmoista riippuen voisi availla vähän "askarteluprojekteja", eli ainakin se vanhan ikkunanpoka pitäisi saada kunnostetuksi, jotta saataiisiin eteinen kondikseen. J:hän maalasikin kaikkien ylläriksi nyt jo sen eteisen Lumi-maalilla ja oikein hyvä siitä tuli. Yritän olla siirtämättä katsetta keittiön ja olkkarin ja...seiniin, ne kun saavat odottaa vuoroaan vielä ja sillä hyvä.

Etupihalle vähän suunnittelemani jasmikkeet ovat lähikaupassa jonkinlaisessa tarjouksessa ja nyt pitäis vähän äkkiä päättää, että ostanko niitä vai en. Jotenkin toi meidän pihan sisääntulo on väritön ja ankea ja piha muutoin tarvitsisi suojaa, mutta en oo vielä keksinyt kelpo ratkaisua...ja ne rahatkin ovat yhä vähissä. Lomarahat pitäisi kyllä maksaa meikäläiselle just sinä päivänä, kun loma alkaa, koska muutoin ne eivät todellakaan säästy lomaan asti ; )

Kun minä kioskin rakensin

Jossain lehdessä joskus lähiaikoina olin nähnyt kivan lasten kioskin rakennusohjeen. No eihän sitä lehteä nyt enää löytynyt, mutta kun pikku-P asiasta "muistutti" päädyin luonnostelemaan tuon kioskin itse ja siihen asti menikin ihan hyvin. Ongelmat alkoi vasta siitä, kun päätin, että J:tä en tähän projektiin palkkaa, kyllä nyt nainen selviää yhden pikkukiskan rakentamisesta ihan itsekin.
Jostain käsittämättömästä syystä päädyin hakemaan takapihan puukasasta mahd. paksut pöllit, joista tulisi kulmatolpat, tällöin eivät hälytyskellot vielä soineet. Sitten pyysin J:tä neuvomaan sähkösahan käyttöä ja sitten tuli se mun vuoro ja plääh eihän siitä mitään tullut, öö sahan terä oli varmaan ihan tylsä, eikä oikein pysynyt paikoillaan. No sitten J sahasi mulle parista kohtaa ja päätin siirtyä naulaamishommiin. No eihän se naula uponnut paksun paksun paksuun päätytolppaan ja siihen naulattavaan, yllätys yllätys, paksuun sivurimaan millään. Tässä vaiheessa projektiin oli tuhlaantunut piirrosvaihe mukaan lukien ehkä pari tuntia ja päätin lopettaa tuon ajanhukan ; )
Sunnuntaina J ymmärsi yskän (ja muisti ikävän kellariprojektin) ja ryhtyi apupojaksi. Ohuista rimoista urakka lähtikin ihan uudenlaiseen nousuun, mutta olinpas mä tehnytkin tosi hyvä suunnitelmat...no sitten tosiaan saatiinkin kioski kyhätyksi ja pikku-P sai tavaroita tiskille esille ripeään tahtiin. Sitten aloin itseäni taitavaksi ompelijaksi kovasti ylistäen (ja sahaus- ja naulauspuutteet unohtuen) ommella kattoa, lippaa ja sivuja varten peitettä. Vähän homma jäi kyllä kesken, mutta sujui ah niin paljon sutjakkaammin kuin "muut" hommat. Illalla naapurin lapset olivat käyneet pikku-P:llä ostoksilla kioskilla, mutta kauppoja ei ollut vielä syntynyt, kun yksi ei osannut myydä ja toinen ei älynnyt ostaa ; ) Mutta kovasti huudeltiin perään, että nähdään ja moi moi, joten yritystoiminnan aloittamiselle näytti selkeästi olevan tilausta ja toimintaedellytyksiä...

Heinäkuu eletään täysillä!

Joopa joo, tein eilen sellaisen päätöksen, että koska heinäkuu on musta se vuoden paras kuukausi, niin joka päivä pitää tehdä tai tapahtua jotain mukavaa. Ihan sama olinko sitten töissä (kuten nyt valitettavasti) vai lomilla.

Tänään kävin hieronnassa, toki työajalla, ja aah olipas ihanaa. Ehtisin sen tunnin kuunnellen intialaista huilumusiikkia ajatella taas sataa asiaa, lomanviettoa, työasioita, kodin seinien maalausta ja kynttilöiden valamista...ja plop plop joku vaan maksoi mulle palkkaakin siitä ; )

Eteinen on nyt meillä (=mulla) kovasti mietinnän alla: pitäisi maalata (koko asuntokin) seinät, jotka näyttävät reilun kolmen vuoden asumisen jälkeen aivan hirveiltä ja saada toimiva kenkäsysteemi. Hieronnassa ollessani päädyin kyllä siitä eteisestä aivan vahingossa miettimään sitä, että jos meidän keittiösaarekkeeseen laittaisi sellaisen baaritason, niin mahtuisiko siihen jotkut kivat baarituolit, joka taas innoitti ajatuksen siitä, että haluaisin baarituolien rinnalle uudet keittiönpöydän tuolit ja toki Tolixia, ja olen kuitenkin ihan pa. Eli takaisin lähtöpisteeseen siihen eteiseen vaan kiltisti ja jo valmiiksi ostetun maalin pintaan sutaisua suunnittelemaan. Eteiseen tulee myös uusi peili, jahka saan siistittyä papan talolta tuodun vanhan ikkunanpokan peiliaihioksi ja haettua siihen peililasin. Mutta sitten vielä se kenkäongelma, en mistään löydä halpoja kivan näköisiä kenkäkaappeja, jotka samalla eivät veisi lainkaan tilaa eteisestä...öö missähän vika, varmaan taas suunnittelijassa. No kyllä siihen vielä ajatus keksitään, täytyy varmaan ottaa hieronta-aika siis vielä ensi viikollekin ; )
Illalla kävin vielä kävelylenkillä läheisellä omakotialueella ja olipas ihana katsella omakotirakennustyömaita, joita oli viime vuoteen verrattuna huisasti näkyvillä. Meidän alueella mitään tiukkoja kaavamääräyksiä ei ole, joten talot ovat hyvin monenlaisia ja siten niitä on kiva katsella. Yksi tykkää toisesta tyylistä ja toinen toisesta, kaiken kaikkiaan näin monia tosi kivan näköisiä taloja ja tulevia pihoja. Onneksi muillakin on lasten leluja hujan hajan jo raksavaiheessa, musta olisi melkein luonnotonta jos ei olisi. Tai siis onhan sitten näitäkin "rakentajia", jotka tuskin omalla tontillaan käyvät, ennenkuin ns. saavat avaimet käteen. Mutta ratkaisunsa ja rahansa kaikilla, kateellinen on aivan turha olla ; )