Ei niin viileä Vilna

Nyt on sitten se Liettuan pääkaupunkikin koettu ja oikein mukavaksi ja eritoten kauniiksi havaittu! Kieli keskellä suuta vaihdettiin kentällä latien sijasta litejä, vaikka sekaisinhan siinä meinasi ainakin hyvänä matkaseurana ollut S mennä ; )

Lentohan oli aivan käsittämättömän lyhyt ja sitten hypättiin paikallisbussiin, vaikka S viisaasti taksia ehdottikin. No kyllähän me sillä taksillakin sitten "päästiin", kun bussi alkoi uhkaavasti kääntyillä perun perukoille...ja me pudottiin kartalta, jossa ei siis koskaan oltu oltukaan, hypättiin taksiin ja saavuttiin kauniille hotellille vanhaan kaupunkiin. Huoneet saatiin onneksi heti ja siitä sitten lähdettiin tutustumaan vanhaan kaupunkiin, joka oli siis musta kyllä kivempi kuin vastaava Latviassa ja Virossa. Ehkä talojen mataluus (= piti olla kaupugintaloa matalampia) ja isot aukiot antoi avaran vaikutelman. Ihan kauheesti ei kuvia tullut otettua, kun muistikortti unohtui kotiin, eikä vastaavaa Vilnan kaupoista löytynyt, vaikka sieltä kaikkea muuta löytyikin. Siis oikeasti, kyllä sieltä tarttui mukaan yhtä jos toista, varsinkin vaatteita. Ruoka ei ollut erityisen hyvää, jos ei nyt maukasta paikallista siideriä ruuaksi lasketa ; ) Aamupalat oli meidän hotellissa katettu kauniiseen sisäpihaan kuohuviineineen ja se oli kyllä aika luksusta sellaisille, jotka eivät yleensä syö aamupalaa lainkaan...

Tokana päivänä otettiin S:n ehdotuksesta kiva kiertoajelu ja se oli hyvä päätös. Jos nyt takapuoli liimautui penkkiin ärsyttävästi ja kirkkoja tursui joka kulmassa, niin ajelusta sai kuitenkin hyvän kuvan keskustasta ja sen ympäriltä. Ja voi niitä hääparien ja hääautojen määrää! Siinä putosi laskuista kyllä yksi ja toinen, mutta onnea vaan...

Vikana päivänä sitten selvisi syykin siihen kuumuuteen, ukkosta sieltä pukkasi, kun lähdön aika lähestyi. Lentokoneessa kävi selväksi, että koneen vähän täristessä meitä oli kaksi lentopelkoista, S höpötteli vieressä ja minä puolestani vaikenin lakanaksi. Edessä istui vielä pari moottoripyöräjengiläistä ja sepä ei "rauhoittanut" yhtään...

Kotiin päästiin toki onnellisesti ja tuliaisetkin menivät kuin kuumille kiville. Ihan heti en kyllä uutta lentomatkaa varaa, vaikka reissu muutoin olikin tosi onnistunut ja matkaseura mainiota ; )

Asuntomessuttaa...

Vielä ei ole ko. messuille päässyt, mutta viikon päästä toivottavasti kyllä. Olen etukäteen ostanut toki kaikki mahd. lehdet, joissa noita messutaloja esitellään. Tällä viikolla yksi ilta menin P:n kanssa HopLopiin ja sujatin kassiin 2 "alan lehteä" Ensimmäistä lehteä selatessani katselin niitä pohjia ja niin samanlaisilta näyttivät kaikki, se olkkari ja keittiö siinä talon keskellä ja 1-kerroksisuutta ja vähän ehkä tavanomaisuuttakin. No sitten siirryin siihen toiseen lehteen ja hetken ihmettelin, että kylläpä tässä toisessa lehdessä on erinäköiset kuvat samoista taloista, mutta päädyin siihen, että eri kuvakulmista onkin saatu kivemmat kuvat...seuraavaksi alkoi silmiin iskeä kustannusarviot, että onpa aika kovia näin "pienistä" taloista. Itsekin rakentaneena kun suunnilleen tiedän, että missä hinnoissa ihan oikeasti mennään. Vartin selailun jälkeen aloin ihmetellä, että olipas täällä joukossa kuitenkin hyvinkin paljon 2-kerroksisia taloja, vaikka ne aluksi olivat näyttäneet 1-kerroksisilta...elikkäs yöpöydän paksusta lehtipinosta olikin mukaan tarttunut viime vuoden messuopas ; ) No vähänkö alkoi nolottaa oman itseni kera...
Loma onneksi häämöttää alkavaksi tänä perjantaina, tuosta em. päätellen alan siis olla jo ihan loman tarpeessakin. Päivätöissä on ollut aika hektistä ja iltaisin olen yrittänyt viedä lapsosia pois mankumasta J:n jaloista, jotta pihakivetys saataisiin tehdyksi loppuun. Että nyt todella ootan sitä, että pääsen S:n kanssa perjantaina aamutuimaan kentälle odottelemaan Vilnan koneen nousua kera vähintäänkin mellanölin. Toivottavasti ilmat suosivat! S keksi kyllä mainion idean käydä vaikka jossain hoidoissa, kun kerrankin tuota luppoaikaa on. Sitten seuraavalla viikolla lähdetään ainakin mökille Keski-Suomeen ja niille Asuntomessuille katselmaan 2-kerroksisia...eikun 1-kerroksisia taloja ; )

Sataa sataa ropisee...

Sataa joo, mutta eipähän tarvitse kastella puutarhaa, siis vaikkei siellä nyt kovin paljon kasteltavaa olekaan ainakaan sen jälkeen kun tänään töissä puolikorvalla kuuntelin luennointia tomaatinviljelystä...oikeasti tulin siitä jotenkin hyvälle tuulelle, mutta se johtui ehkä siitä, että olin tovi sitten hiipinyt takaisin työpöydän ääreen hieronnasta, johon olin toviksi nukahtanut. Hieroja sanoi, että oli itsekin melkein nukahtanut, kun oli mun reaktiota katsellut...mistähän sitä tuli taas maksettua, ei vaan, olen hirveän tykästynyt tähän meillä töissä, tosin omakustanteisesti, tarjolla olevaan hierojaan. Ainoa huono juttu on se, että öljyyn tarttuu myös hiukset ja siinä kondiksessa ei mielellään esim. mihinkään palaveriin hieronnan jälkeen suikkaisi. Eihän pöydän toisella puolella istuva varmaan muuta aattelisi, kuin että miksei toi täti ole pessyt hiuksiaan ; )

Kotona meillä menossa huisa pihakivetys-projekti, joka on mennyt ihan hienosti siihen asti kun J:n piti alkaa leikkaamaan tiettyjä laattoja osiin, kun siitä ei meinannut millään tulla kohtuullista jälkeä. Laatta on normaalia paksumpaa ja laattaleikkuri surkea, tosin luulen tuon ensimmäisen syyn olevan se merkitsevämpi. Mutta ei auta, sillä on pärjättävä. Eilen pihassa pyörähti myös pari rapparia, koska autotalli pitäisi saada mahd. pian rapatuksi ja sitä kun ei voi oikein itse tehdä. Laskeskelin justiin, että autotalli on ollut keskeneräisen oloisena n. 2,5 vuotta, että se on aika pitkä se...mutta ei siis pitäisi lainkaan miettiä moisia asioita. Kaamean kallistahan tuo rappaus on, mutta minkäs teet.

Viikon päästä perjantaina alkaisi loman II-osa, kolme viikkoa. Ranskan keikan jälkeen ehtisin olla töissä varmaan 10 minuuttia ja aloin jo siirrellä lomarahanvaihtovapaita tämän II-loman loppuun, jotta sain kaavituksi kokoon sen 3 viikkoa. J:n kanssa ollaan yhdessä vain yksi viikko ja se on jo buukattu Asuntomessuihin ja kahteen mökkivierailuun kavereiden luokse vähän kauemmas ja Särkänniemeen,jos aikaa jää. Ai niin, toki sitä viikkoa edeltää se Vilnan viikonloppureissu, en ole sitäkään ehtinyt sen enempää miettiä. Jos siellä saa nukkua, juoda olutta terassilla ja shopata, niin olen täysin onnellinen ; ) Sitten jää vielä siis pari viikkoa ja mitään suunnitelmia niiden osalta ei ole itsellä eikä lapsilla. Vanhempien mökille en haluaisi mennä, kun en siellä oikein viihdy ja minähän teen kyllä lomallani juuri sitä mikä oikeasti rentouttaa, koska syksy tulee olemaan töitten puolesta raskas. Jospa vaikkas jonkin äkkilähtöristeilyn ottaisi vaikka Tallinnaan, lapsetkin varmaan tykkäisivät. Shampanja-holikkina juuri Tallinan laivoilla houkuttaa Shampanjojen hyvä valikoima ja erityisesti edukas hinta, jolleivat ole hintoja nyt viime vuodesta nostaneet. Kotonakin olisi tehtävää vaikka kuinka ja kiva on toki välillä vaan olla. Olin jo suunnitellut, että pidän sellaisen hoikkuus-loman, syön vain salaatteja ja laihdun ja laihdun ja palaan töihin hyvin voivana ja solakassa kunnossa....ja sitten mä heräsin...mutta toisaalta yrittänyttä ei laiteta. Työaikoina kun on pakko tyytyä tuohon alakerran kanttiinin surkeaan tarjontaan ja sitten illalla sitä syöpöttelee usein työ- tai muuhun "ketutukseen". Että jospas sitä nyt vaan kertakaikkiaan tsemppaisi, kun tuli se nyt tähänkin auki kirjoitettua.