Viikonlopuksi tuli perheen pienimmän tervehdyttyä suunnattua Naantalista vuokrattuun huoneistoon. Launtaina tuli ulkoiltua aivan järkyttävästi Muumimaailmassa kera perheen pienimmän ja kaveriperheen nuorimman kokoonpanon kanssa. Kivaa oli ja tulipahan todellakin oltua ulkona, luikattua ja ihasteltua jälleen kerran Muumi-hahmoja. Ennen laaksoon lähtöä tein arvatenkin jotenkin pahakarmaisen täytekakun, koska sen tekemiseen & tarjoilemiseen tuntui liittyvän kauhia määrä sählinkiä. Siis pakko myöntää, että jos nyt muuten olen ihan keittotaitoinen, niin noi täytekakut on mun heikko kohta. Mitä valmiimpana ne erinäisiin synttärikekkereihin saa, niin sitä parempi. Mutta että tämän muumeilureissun jälkeen kun kuitenniin oli tarkoitus juhlia ystäväperheen ja meidän perheen helmi- ja maaliskuulle osuvia lukuisia synttärijuhlia, niin kuitenkin tällä kertaa jotenkin ajattelin tehdä kakun itse, ja lupaan että se ei muuten tule toistumaan. Ensinnäkin olin kätevänä emäntänä ottanut kotoa pakkasesta reissuun mukaan sen viimeisen viime kesän mansikkasosepurkin ja pari pikkupussia kakunpäällismansikoita. Ja sitten kun lauantaina avasin sen sosepurkin, niin toki se osoittautuikin mummon mehuksi! No voi kiesus, eikun päällismansikat kakun sisään ja hätäbanaaneja päälle. Jatkoa seuraa, eli vatkainta en toki reissuun ollut raahannut, ajattelin jotenkin olevan melko idyllistä, kun ikkunasta lasten pulkkailua seuratessa hitaasti, mutta varmasti vatkaisin kermavaahtoa käsin...eli siis varmaan tunnin sitä kermavaahtoa yritin saada aikaiseksi ilman tuloksia, kunnes älysin vaihtaa pienempään vatkausastiaan. Kinuskipäällyste jopa onnistui ihmeen hyvin, mutta toki sitten kakkua pöytään asetellessa pudotin kakun päälle yhden juomalasin, joka vei mukanaan jonnin verran sitä kinuskipäällystettä ; ( Että jospa pidättäydyn siinä meidän äiti on leiponut teidän äitin kakun -linjassa kuitenkin ensi kerralla.
Itsekin oli yksi näistä yo. mainituista synttärisankareista ja sainkin ystävältäni kuulemma jonkin askarteluaiheisen paketin. Ajattelin mielessäni paketin sisältävän sitä Tildaa (johon en siis vielä ole itse sortunut) ja näinhän siinä sitten kävi. Paketista löytyi sekä ilmeisesti joulukirja että tarvikkeita ja kankaita. Ei muuta kuin kokeilemaan jossain hyvässä välissä. Tosi kivaa vaihtelua, kun tähän asti olen lähinnä ommelltut tuolinpäällyksiä ym. ärsyttävän isoa ja tarpeellista.
Se hyvä puoli tässä viikonlopussa todellakin on, että se ei sisällä yhtään raksa & remppatouhua. Mies jaksoi kuitenkin sillä silmällä ihastella vuokralukaalin saunan listoja, paneelinnaulauskohtia ja laatoituksia, jotta ehkä siitä vähän semmonen innostus jäi siihen, että saataisiin ne meidänkin saunatilat valmiiksi. Viikot menee töissä, opiskellessa, lasten & omissa harrastuksissa ja kyläilyissä, joten oikeastaan ainoaksi raksapäiväksi jää se sunnuntai tai launtai, että eihän siinä paljoa ehdi, kun oma mies sitä saunaa tekee. Mutta eiköhön kevään kotvalla valmiiksi saada.
Itsekin oli yksi näistä yo. mainituista synttärisankareista ja sainkin ystävältäni kuulemma jonkin askarteluaiheisen paketin. Ajattelin mielessäni paketin sisältävän sitä Tildaa (johon en siis vielä ole itse sortunut) ja näinhän siinä sitten kävi. Paketista löytyi sekä ilmeisesti joulukirja että tarvikkeita ja kankaita. Ei muuta kuin kokeilemaan jossain hyvässä välissä. Tosi kivaa vaihtelua, kun tähän asti olen lähinnä ommelltut tuolinpäällyksiä ym. ärsyttävän isoa ja tarpeellista.
Se hyvä puoli tässä viikonlopussa todellakin on, että se ei sisällä yhtään raksa & remppatouhua. Mies jaksoi kuitenkin sillä silmällä ihastella vuokralukaalin saunan listoja, paneelinnaulauskohtia ja laatoituksia, jotta ehkä siitä vähän semmonen innostus jäi siihen, että saataisiin ne meidänkin saunatilat valmiiksi. Viikot menee töissä, opiskellessa, lasten & omissa harrastuksissa ja kyläilyissä, joten oikeastaan ainoaksi raksapäiväksi jää se sunnuntai tai launtai, että eihän siinä paljoa ehdi, kun oma mies sitä saunaa tekee. Mutta eiköhön kevään kotvalla valmiiksi saada.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti