Tiettyjen negatiivisten tapahtumien jälkeen olen viime päivät pohtinut milloin nauraen, milloin itkien, että olenko onnellinen vai onneton ihminen...olen päätynyt siihen, että enemmän onnettoman puolella ollaan, sanoi kuka mitä tahansa. Mutta sen verran elämänkokemusta löytyy, että "vian" etsiminen on syytä aloittaa hyvin läheltä, nimittäin itsestä. Näihin kuviin näihin tunnelmiin sopii kuin nenä päähän se, että pidänkin loput lomarahanvaihtovapaapäivät nyt tällä viikolla pois. Siis käväisen töissä alkuviikosta ja sitten yritän loppuviikon tehdä itselleni mukavia juttuja, jotta mieliala saataisiin kääntymään nousuun. Viksu 5-vuotiaani kertoi mieluummin leikkivänsä loppuviikon päivätkin päiväkodissa, joten lepoon olisi nyt tilaisuus, tosin to-ip:ksi on tiedossa yksi tylsähkö koulutustilaisuus (päikkärit takarivissä?) ja pe-ip:n olen buukannut Hulluille Päiville Tomppa 10v:n kanssa. Onneksi on nuo HP:t, voi sentään, kyllä tuhlaaminen aina piristää! Loven tuhlausbudjettiin kyllä tekee se, että me tarvitaan kuivausrumpu, lapsille on luvattu ikiaikoja sitten Wii ja Tompalle on ostettava uusi luuri (äiti bliide osta se kosketusnäytöllinen...), koska sen töistä Tompalle lainanneeni rutjakkeen pesin pesukoneessa. Sattuuhan sitä, mutta kun siitä on vain n. 2 kk kun pesin J:n puhelimen samaisessa lingossa ; ) Ja poijaat ovat tyytyväisiä, kohta molemmilla uudet luurit kädessä...Voin jo kuvitella, kun tuon 10-v:n kanssa HP:lle tunkean ja ehdotan vaatteiden katsastelua, niin T:n kohdalla se aina kääntyy asusteiden, kuten käsikorujen, lippisten, aurinkolasien tms puoleen. Kyllä sitä talvella aikas kylmä noilla asusteilla tulee...että josko nyt sitten tässä kahdenkeskisessä shoppailutuokiossa edes jokunen rättikin kainaloon tarttuisi ja Tompan tuntien parit berliininmunkit suuhun pistettäisiin. Stockan kahvilakin jotenkin itsessään jotenkin rauhoittaa mielen (saisiko Teille vielä olla jotain muuta...näiiiiiiin olkaa hyvä...).
Niin mitä muuta sitä tekisi oloaan kohentamaan...ainakin tää kylpee uudessa kylpyammmeessa (miten ihmeessä ne lörtsyt kylpykuulat saisi sulamaan...), tuunaa tuunailut loppuun, surffaa niin, että kone käryää ja tuijottaa telkkarin päiväsarjoja...Joskus oikein pahan paikan tullen olen itselleni erittäin tehokkaiksi todennnut Maisa-dvd:n (=yksinkertainen hiiri yksivärisellä taustalla piipittämässä) ja TV1:ltä monet vuodet ja uusinnat sitten tulleen Tahdon Asian nyt koti-dvd:tä. Jos näillä ei angstit lähde,niin sitten voi oikeasti huolestua, iiks, toivon ettei se päivä nyt osu kohdalle. Mutta mennään näillä eväillä ja katsotaan mitä tulee...pilkottaako onni kuitenkin jostain välistä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti