lauantai 29. elokuuta 2015

Paluu lähtöruutuun

Maanantaina suuntasimme J:n kanssa työpaikkojen sijasta tontille, oli ihan lomafiilis. Vaikka viime keikasta jäi hieman ristiriitainen olo, se kaikkosi kun ajelimme lossilta lossille. Fiilis oli hyvä. Tontilla J alkoi raivata kaislikkoa kohti merta ja tulihan sieltä meri vastaan ja sitä kuuluisaa ahvenruohoa. J taisi tässä kohtaa mainita, että mun retkihame ei olisi ollut ihan soveltuva tälle retkellä, kaislanruoko kun oli viikatteella poikki vetäistynä melko terävää. No sen huomasin sitten kotona, kun retkihameen sisus oli täynnä veriroiskeita :) Päivä oli tosi upea ja kai siitä syystä sitten tyhmänä sen hamosen päälle laitoin. Kunnan rakennustarkastaja saapui tontille jämptisti ja osoittautui ihan älyttömän avuliaaksi ja toimeliaaksi tapaukseksi. Ei riitä sanat kertomaan, kuin monta hyvää vinkkiä häneltä saimme. Aluksi kuopsutimme tontin rajoja niitä kolmea puuttuvaa kuitenkaan löytämättä, vaikka ihan älyttömän hollilla oltiin. Päätarkoitus oli kuitenkin miettiä rakennuspaikkaa. Hassua, että päämökin osalta olimme kaikki yhtä mieltä siitä, mihin mökki suunnilleen kannattaisi laittaa. Saunamökki aiheutti päänvaivaa; se pitäisi sijoittaa lähemmäs naapureita, joita meillä on siis lännen puolella. Lähellä tuota rajaa tontissa oli kuitenkin eniten puustoa ja kumpuilevuutta ja epämääräistä kalliota päinvastoin kuin toisella puolella. Koska vaikuttaa kuitenkin siltä, että ns. ranta tulee muodostumaan juuri tuonne naapurin rannan viereen, ei saunamökkiä olisi kai mitään järkeä sijoittaa itäpuolelle tonttia, vaikka siellä olisi miten kivoja paikkoja. Kaikista koomisinta oli se, kun aloin kertoa rakennustarkastajalle ongelmarannastamme joka vaan jatkui ja jatkui kallio pinnassaan ulapalle. No, "joku" osasi lukea karttaa meitä paremmin ja selvitti, että ranta ei alkanutkaan siitä mistä luulimme, eli emme olleetkaan kävelleet vetten päällä, vaan vielä tontin maa-alueen puolella....yritä siinä nyt pitää pokkaa...mutta kuten omakotiprojektista aikoinaan opittiin, niin kannattaa kysellä niitä tyhmiä kysymyksiä...niihin saa viisaita vastauksia :) Kaiken kaikkiaan visiitti oli niin myönteinen, ettei sitä voi sanoin kuvata. Paluumatkalla ostimme vähän evästä ja edelleen tunne siitä, että olisi jollain ihanalla ja luvattomalla lomalla jatkui ja se aurinko paistoi. Manteereelle päästyä matkaan vähän marjoja ja toisesta blogista napattua ideaa eli Velmusten maukasta reikäleipää. Se on oikeasti todella hyvää ja kiva tuliainen kotiin. Niinkuin aina, aivot kävivät paluumatkalla kierroksilla. Kaksi asiaa nousi ylitse muiden; saunamökin paikka ja vieno vihjaus harjakatosta saaristo-olosuhteisiin. Keskiviikkona tapasimme yhtä mökkitoimittajaa ja kuten vähän arvelimmekin, kaikki oli muuten erinomaista, mutta hinta ei. Tai siis pakko korjata: ei okei meille. Pettymystä oli hieman vaikea niellä, mutta meillä on tiukka budjetti ja aiomme siinä ehdottomasti pysyä. Lisäksi aina tulee jotain yllättävääkin rahareikää projektin edetessä, joten tietentahtoen näin alussa budjettia ei voi missään nimessä lähteä ylittämään, jos meinaa sellaisessa pysyä. No ei kun paluu lähtöruutuun! Ja kyllä tältäkin toimittajalta saimme tietoja, jotka projektissa eteenpäin auttavat ja se oli toki positiivista se. Takaraivossa raksuttaa ajatus siitä, että poikkeuslupa olisi saatava vireille, muuta kiirettä ei ole. Toisaalta meiltä puuttu vielä tarjous ruoppauksesta ja silläkin on hitusen vaikutusta siihen kuinka monta rakennusta tontille aikanaan nousee. Ja yllätys yllätys unohdimme kaikessa tohinassa maanantaina oikeasti mitata päämökinkin rakennuspaikan etäisyyden rajoista, vaikka olin sitä varten laitattanut J:n hakemaan edellisenä päivänä asianmukaisen mitan....no sellasta sattuu. Ei vaan ole ihan lyhyt matka käväistä uudelleen...Töissä oli loppuviikosta vaikea keskittyä, olisi tehnyt vaan mieli selailla mökkikatalogeja :) Aloin jossain kohtaa viikkoa ajatella, että jospa laittaisimmekin saunan päämökkiin ja tekisimme "vain" erillisen nukkuma-aitan lisä-/vierasmajoitukseksi, kun saunalle ei oikein meinannut sopivaa paikkaa mukamas tontilta löytyä. Ja sen vierasmöksänhän olisi sitten voinut hyvällä omalla tuntoa asettaa sinne kivemmalle tontin itäpuolelle. Mutta sitten, onko päämökistä liian pitkä matka uimaan ts. onko 30 m liian pitkä matka? Kyl tää tästä ja tänäänkin illalla kautta yöllä voi vielä pari katalogia selata ja siemailla valkkaria ja saada ihan älyttömän hyviä ideoita, jotka tuntuvat aamulla huonoilta....pakko muistaa olla positiviinen: oikeastihan tää on hei kiva projekti ja siitä pitää osata nauttia!

Ei kommentteja: