Käväisin lounaalla ystävän työpaikalla ja olin ajatellut käyttää J:n uutta navigaattoria löytääkseni perille. Siis muutoin tiedossa olisi joka tapauksessa myöhästyminen ja pari virhekääntymistä itseni tuntien. Eilisiltana olisin saanut opastustakin laitteen käyttöön, mutta sitten iski joku anti-sovinismi -panta päähän ja totesin, että jospa ihan itse pärjään. Ja mitäs kävi, autossa parin minuutin turhautunut räpellys, navigaattorin heitto laukkuun ja ajo Suvin työpaikalle parin "kokeilulenkin" kautta suht koht ajoissa. Että se siitä navigaattorin käytöstä ; )
Wappu lähenee, yhtään ei ole juhlafiilis. Näinhän se näyttää menevän joka vuosi. Juhlafiilis tulee kyllä parin siiderin jälkeen ja nousee ihan hyvälle tasolle. Mutta yhä ollaan siinä vaiheessa, että muutamista kemukutsuista huolimatta ei oikeastaan vielä innostaisi lähteä mihinkään. No, saas nähdä, pitää vähän tsempata omaa asennetta. Ylipäätään näin keväällähän sitä pitäisi olla iloa ja intoa päällä, mutta jotenkin ei tunnu siltä. Mutta kyllä tää vielä iloksi muuttuu, Rysselin reissuun on enää kolmisen viikkoa, kivaa ; )
Iloista puheen ollen, toki tuo puutarhasekoilu, siis mitä kasveja laittaisi, mistä ostaisi, kyllä saa hyvälle tuulelle. Vielä enemmän alkaa hymyilyttää, kun miettiin, että millaisen, siis kuinka korkean, aidan laittaisi naapureitten rajalle kasvamaan. Aidan paikka on osin aurinkoinen, osin puolivarjoinen ja osin varjoinen paikka. Töissähän saan henkiset skitsot aina, kun joku ääliö ei käytä maalaisjärkeä ja jos siitä huomauttaa, niin sekään ei mene läpi. Ja nyt sitten itse syyllistymättä samaan päätän etsiväni puolivarjoisen paikan aitakasvia ; ) J:n kanssa hekumoitiin Rihman (tyttöni nimitys Prismalle) kuvastosta tuijia ja katajia, jotka kasvaisivat jopa 5 m korkuisiksi, hih.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti